Jos Flavio olisi laulu, upean silkkituotteen sijasta, se voisi olla jokin Ennio Morriconen luomus - näyttävä ja hieman pölyinen. Ehkäpä kuin myös kuin patinoitunut Lp-levyn kansi ( tunnustan syntyneeni 70-luvulla), jonka Monsterihittiä ei haluasi päästää soimaan tanssilattioille. Se on kuin laulu, jonka tahdissa hyräilyä ei voi kukaan vastustaa. Aprikoosiin vivahtava Oranssi, yhtenevän haaleana, kevyesti epätarkan sinisen paisley-kuvion kanssa, on yhdistelmä joka laskeutuu kaulallesi suoraan solmioiden taivaasta. Sbalorditivo!
